Euroopan komission kyselytutkimuksessa on selvitetty eri maiden kalankulutustottumuksia. Suomalaisista kuluttajista peräti 63 prosenttia ilmoitti asettavansa kotimaiset kalatuotteet etusijalle.
Silti vain noin kuudesosa Suomessa käytettävästä elintarvikekalasta on kotimaista. Kauppojen kalatiskit täyttyvät ulkomaisesta kalasta.
Erään kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista ei kalaa ostaessaan edes tiedä sen alkuperää. Tutkimuksen tulos on huolestuttava.
Kauppa tietysti myy sitä mitä ostetaan. Mutta jos kuluttajilla ei ole tietoa kalan alkuperästä, eivät he pysty valitsemaan haluamaansa kotimaista kalaa.
Kasvatetun lohen merkitys ruokakalamarkkinoilla on aivan ylivoimainen. Kotimaisesta tuotannosta peräti noin 93 prosenttia on kirjolohta. Sen kasvatusmäärä on vakiintunut 12 – 14 miljoonaan kiloon vuodessa.
Norjasta ja Ruotsista tuodaan Suomeen kasvatettua lohta ja kirjolohta vuosittain yli 35 miljoonaa kiloa. Tuonti on siis kolminkertainen kotimaiseen tuotantoon verrattuna. Kalan vuotuinen kauppatase onkin jo pitkään ollut yli 350 miljoonaa euroa negatiivinen.
Kaupoissa myytävistä lohikaloista vain kotimainen kirjolohi on hyväksytty WWF:n suositeltavien kalojen listalle. Valinta perustui kotimaisen kasvatuksen vastuullisuuteen ja ekologisuuteen. Tuontilohikalat eivät ole vastaavaa suositusta saaneet.
Ruuantuotannossa kasvuvauhti on maailmanlaajuisesti kaikkein voimakkainta kalalla. Sen kysyntä kasvaa jopa kaksi miljardia kiloa vuodessa.
Suomessa kalankasvatus ei kehity kysynnän mukana. Kalan kulutuksen kasvu tulee meillä nyt yksinomaan tuontikalasta.
Euroopan parlamenttikin vaati jo vuonna 2018 päätöslauselmassaan, että EU:n vesiviljelytuotanto on nostettava viiden vuoden kuluessa tasolle, joka vastaa kasvuvauhtia muualla maailmassa.
Vesiviljelyn kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen on erittäin tärkeää myös meillä. Kotimaiset kalankasvattajat ovat valmiita lisäämään kasvatusmääriä merkittävästi. Edellytykset alan kasvulle ovat olemassa, kunhan päättäjät laittavat asioihin vauhtia.
Jokaisesta tuontilohikilosta maksetaan ulkomaille monta euroa työstä ja pari euroa voittoa päälle. Nämä rahavirrat saisivat mieluummin jäädä kotimaahan.
Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan kotimaisen kalantuotannon lisäys kymmenellä miljoonalla kilolla vuodessa loisi rannikolle noin 400 uutta työpaikkaa. Kerrannaisvaikutuksineen se tarkoittaisi jopa noin 1400 työpaikkaa.
Kotimaisen kalankasvatuksen lisääminen toisi siis merkittävästi lisää työtä ja työpaikkoja suomalaisille. Lisäksi siitä kertyisi mukavasti verotuloja ja kalan kauppatasekin kohenisi.
Heikki Mäkinen, toimitusjohtaja
Superior Salmon Trout Finland Oy
