Norjan vientitilastojen mukaan tuoretta norjalaista lohta lähetettiin vuonna 2021 Suomeen kaikkiaan noin 26,1 miljoonaa kiloa. Viennin arvo oli lähes lähes 1,5 miljardia Norjan kruunua eli noin 143 miljoonaa euroa.
Norjalaisen lohen tuonnin määrä on keskimäärin reilut 500 tonnia ja arvoltaan yli 2,7 miljoonaa euroa viikossa. Taikka vastaavasti noin 71,4 tonnia ja lähes 392.000 euroa joka ikinen päivä.
Norjan tuonnin mittapuuta mietittäessä on hyvä muistaa, että kotimaisen kirjolohen kasvatus on rajoitusten jälkeen vakiintunut 12 – 14 miljoonaan kiloon vuodessa. Yksistään norjalaista lohta tuodaan siis Suomeen yli kaksinkertainen määrä. Tämän lisäksi Suomeen tuodaan vuosittain lähes 10 miljoonaa kiloa kirjolohta Ruotsista ja viime vuosina myös tanskalaisen kirjolohen tuonti on merkittävästi lisääntynyt.
Jokaisesta tuontilohikilosta maksetaan monta euroa ulkomaille. Nämä rahat saisivat mieluummin jäädä kotimaahan. Kansantaloudellisesti on täysin kestämätöntä tuoda kalaa suomalaisten syötäväksi ulkomailta.
Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan kotimaisen kalantuotannon vuotuinen lisäys kymmenellä miljoonalla kilolla loisi rannikolle noin 400 uutta työpaikkaa. Se tarkoittaisi kerrannaisvaikutuksineen jopa noin 1400 uutta työpaikkaa.
Norjan lohentuonnin korvaaminen kotimaisella kirjolohella toisi siis jopa yli 3600 uutta työpaikkaa ja sen lisäksi valtavan määrän verotuloja.
Kalan kysyntä kasvaa koko ajan. Valitettavasti suomalainen ympäristöpolitiikka tähtää vain tuontikalan lisäämiseen. Kotimaiset työpaikat ja verotulot eivät tässä pelissä merkitse yhtään mitään.
Mutta ei hätää. Kuten tilastot osoittavat, kyllä Norjassa ja muualla maailmassa lohta riittää suomalaisiin ruokapöytiin rahdattavaksi. Valitettavasti tämän touhun järkevyydestä ei tarvitse ympäristöhallinnossamme kantaa mitään huolta.
Heikki Mäkinen, toimitusjohtaja
Superior Salmon Trout Finland / OriLaw Oy
Lue lisää:
– Norjan lohenkasvatus on miljardibisnes
– Kalankasvatusala ansaitsee jo asennemuutoksen
