Kun Maa- ja metsätalousministeriö vuoden 2020 loppuolilla toi lausuntokierrokselle Kotimaisen kalan edistämisohjelmaa koskevan luonnoksen, se sai innostuneen vastaanoton alan toimijoilta. Ohjelmaluonnoksen tavoitteet olivatkin kaikin puolin kannatettavia ja myös kunnianhimoisia, kun tarkoitus oli tuplata kotimaisen kalan käyttö vuoteen 2027 mennessä.
Vesiviljelyn ja erityisesti kalankasvatuksen osalta ohjelmaluonnos lupasi todella kovia, kun tavoite oli nostaa vuotuisen tuotannon määrä nykyisestä 14 – 15 miljoonasta kilosta peräti 50 miljoonaan kiloon. Tasaisella tahdilla se olisi tarkoittanut 5 – 6 miljoonan kilon vuosittaista lisäystä kasvatusmääriin.
Tuossa vaiheessa heräsi ajatuksia siitä, että olisiko tavoite ylipäätään realistinen. Julkaisin marraskuun lopussa 2020 blogikirjoituksen Visiosta toiseen, jossa epäilin tavoitteiden toteutumista. Totesin jo silloin, että useammallakaan lukukerralla ei ohjelmaluonnoksesta löydä käytännön työkaluja suurten tavoitteiden saavuttamiseen.
Lausuntokierroksen jälkeen ohjelmaluonnoksen valmistelua jatkettiin ministeriössä. Pitkään oli varsin hiljaista. Lopulta edistämisohjelma julkistettiin 8.7.2021 Valtioneuvoston periaatepäätepäätöksenä.
Pettymys oli kuitenkin melkoinen, kun ohjelman toteuttamisaika oli jatkovalmistelussa venytetty yli kaksinkertaiseksi. Tavoitteiden lopullinen toteutuminen oli lykätty peräti vuoteen 2035 asti. Ohjelmassa ei silti sanallakaan perusteltu sitä, miksi moiseen oli päädytty.
Edistämisohjelma on järjestyksessään jo kolmas yritys nostaa kotimaisen kalankasvatuksen toimintaedellytyksiä. Ensimmäisenä oli kesäkuussa 2009 hyväksytty Vesiviljelyohjelma 2015. Sen tavoitteena oli mm. luoda edellytykset tuotannon kestävälle kasvulle ja monipuolistamiselle sekä suuremmalle omavaraisuudelle viljellyissä lohikaloissa.
Seuraava yritys oli joulukuussa 2014 hyväksytty Vesiviljelystrategia 2022. Siinä asetettiin jo määrällisetkin tavoitteet, kun Manner-Suomen vuotuisen tuotannon määrä haluttiin nostaa peräti 20 miljoonaan kiloon. Se olisi merkinnyt lähtötason kolminkertaistamista. Ahvenanmaa mukaan lukien tuotannon kokonaismäärä olisi näin noussut lähelle 30 miljoonaa kiloa vuodessa.
Käytännössä Vesiviljelystrategian toteutus ei ole kuitenkaan edennyt lainkaan. Suomen merkittävimmän kasvatetun kalan eli kirjolohen vuotuinen tuotantomäärä on jo pitkään ollut 12 – 14 miljoonaa kiloa. Vuonna 2020 koko Suomessa kasvatettiin kaikkiaan noin 15,1 miljoonaa kiloa kalaa.
Edistämisohjelman 50 miljoonaan kiloon on siis todella pitkä matka. Aikaisempien visioiden toteutuksessa ei ole reilun 12 vuoden aikana edistytty käytännössä lainkaan. Edistämisohjelman hyvä tarkoitus vesittyi jo valmistelussa, kun sen toteuttamisaika lykättiin aivan liian pitkälle. Aiempien ohjelmien toteuttamiselle varattu aika oli 6 – 7 vuotta. Nyt tämä siis tuplattiin heti lähdössä.
Visioista huolimatta todellisuus kulkee aivan toista tietä. Vuonna 2000 käytettiin kotimaista kalaa elintarvikkeeksi vielä 6,1 kg ja ulkomaista kalaa 6,2 kg per henkilö. Vuonna 2019 kotimaista kalaa käytettiin enää 3,8 kg ja ulkomaista kalaa 9,6 kg asukasta kohti.
Kotimaisen kirjolohen kehityskulku näyttää peräti surkealta. Vielä tämän vuosituhannen alussa kotimaista kirjolohta käytettiin elintarvikkeeksi enemmän kuin tuotua lohikalaa. Sittemmin tilanne huonontui nopeasti ja jo vuodesta 2003 lähtien ulkomaisia lohikaloja on syöty enemmän kuin kotimaista kirjolohta. Viimeisen kymmenen vuoden luvut ovat peräti murskaavia.
Kansantaloudellisestikin on täysin kestämätöntä tuoda kalaa suomalaisten syötäväksi ulkomailta. Kalan vuotuinen kauppatase on jo yli 350 miljoonaa euroa negatiivinen.
Poliitikot osaavat kyllä juhlavien visioiden ja ohjelmien luomisen. Nyt tarvitaan kuitenkin konkreettisia käytännön toimia.
Kasvuvisioissa tavoiteltu tuotannon lisäys edellyttäisi elinkeinopolitiikan nostamista ympäristöpolitiikan rinnalle. Tämä oli kyllä havaittu Vesiviljelystrategiassa ja jo Vesiviljelyohjelmassakin. Asian käytännön toteutus on vain jäänyt ontumaan, vaikka aikaa on kulunut jo 12 vuotta.
Edistämisohjelman aivan liian pitkäksi venytetty toteuttamisaika ei sekään suuria toiveita herätä. Konkreettiset toimet uhkaavat jäädä näpertelyksi, kun suuria linjauksia lykätään aina vain eteenpäin.
Heikki Mäkinen, toimitusjohtaja
Superior Salmon Trout Finland / OriLaw Oy
