WWF:ltä vihreää valoa kotimaiselle kalankasvatukselle

Ympäristöjärjestö WWF on jo vuonna 2014 hyväksynyt kotimaisen kirjolohen suositeltavien kalojen listalleen. Suomalainen kirjolohi onkin erittäin hyvä valinta kalatiskillä, sillä sen ympäristövaikutuksia on onnistuttu vähentämään tuntuvasti.

Kuten WWF toteaa, Suomessa kirjolohen kasvatus eroaa muualla Pohjois-Euroopassa tapahtuvasta kasvatuksesta erityisesti tiukan ympäristölainsäädännön ja -lupajärjestelmän vuoksi. WWF perusteli kirjolohelle myönnettyä kuluttamisen vihreää valoa myös vastuullisuudella, sillä kirjolohesta ei arvioida aiheutuvan tauteja tai merkittävää ekologista riskiä luonnonkaloille.

Kalanviljelyn kuormitusta on Suomessa leikattu 1990 -luvulta jo noin 70 %. Ala on tehnyt hartiavoimin työtä ruokintatekniikoiden ja rehun koostumuksen parantamiseksi.

Nykyisin kuormitus on enää alle yhden prosentin luokkaa kokonaisrasituksesta. Kalankasvatusala onkin ainoana Itämereen vaikuttavana toimialana onnistunut saavuttamaan vesiensuojelun tavoiteohjelman asettamat päästötavoitteet.

Itämerirehulla eli Itämeren silakasta ja kilohailista valmistettavalla kalanrehulla voidaan poistaa Itämerestä jopa enemmän ravinteita kuin kalanviljely tuottaa.

Kasvatusyksiköt ovat myös Suomessa varsin pieniä. Esimerkiksi Norjassa kasvatusyksiköt ovat keskimäärin reilusti yli kymmenkertaisia.

Norjalainen kasvatettu lohi on arvioitu WWF:ssä keltaisella mm. ympäristökuormituksen ja kalatautiriskin takia. Kalaoppaassa norjalainen lohi kuuluukin vain harkiten ostettaviin kaloihin.

WWF hyväksyi vuonna 2016 myös kotimaisen kasvatetun siian vihreälle listalleen. Valinnan yhteydessä WWF Suomen pääsihteeri totesi suomalaisen kirjolohen ja siian olevan maailman-laajuisesti harvoja verkkoaltaissa kasvatettuja kaloja, jotka yltävät WWF:n Kalaoppaan vihreälle listalle. Suomea voidaankin siis hyvällä syyllä pitää vastuullisen kalankasvatuksen edelläkävijänä.

Heikki Mäkinen, toimitusjohtaja
Superior Salmon Trout Finland Oy

Linkkejä:
WWF:n kalaopas/ kirjolohi
WWF:n tiedote/ siika

EU-parlamentin tavoitteena kilpailukykyinen vesiviljely

Euroopan parlamentti on 12.6.2018 hyväksynyt päätöslauselman ”tavoitteena kestävä ja kilpailukykyinen eurooppalainen vesiviljelyala: nykytilanne ja tulevat haasteet”.

Parlamentti toteaa, että hyvistä aikomuksista ja ponnisteluista huolimatta vesiviljelyala polkee EU:ssa paikallaan, kun se muualla maailmassa kasvaa yhä nopeammin. Vesiviljelytuotannon arvioidaankin kattavan EU:ssa vain 10 prosenttia kalan kotimaisesta kysynnästä.

Parlamentti toteaa myös, että vesiviljelylaitoksen perustaminen tai laajentaminen EU:ssa edellyttää useiden lupien saamista ja että menettelyä ei ole yhdenmukaistettu EU:n laajuisesti. Yleensä menettely on hidas, monimutkainen ja vailla oikeusvarmuutta ja taloudellista ennustettavuutta. Tämä tilanne on vaarassa estää alan kehittymistä ja halua yritysinvestointeihin. Lisäksi se aiheuttaa alalle liian korkeita kustannuksia sekä epäsuorasti edistää tuontia kolmansista maista.

EU:n vesiviljelyn potentiaalin käyttöönottaminen

Parlamentti on pannut merkille ne myönteiset vaikutukset, joita kestävällä vesiviljelyllä voi olla unionin työllisyyteen ja talouteen. Niinpä parlamentti korostaa, että vesiviljelyn kehittämistä, monipuolistamista ja innovointia on tehostettava edistämällä tuotantoa ja parantamalla tuotteiden kilpailukykyä.

Parlamentin mukaan EU:n vesiviljelytuotanto on nostettava viiden vuoden kuluessa tasolle, joka vastaa maailman vesiviljelyn kasvuvauhtia.

Parlamentti korostaa myös, että kestävän kasvun on perustuttava mm. liiketoiminnan ja investointien ennustettavuuteen ja oikeusvarmuuteen, jotka voidaan saavuttaa tehokkaammilla hallinnollisilla puitteilla.

Hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistaminen

Parlamentti korostaa hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamista ja nopeuttamista sekä byrokratian vähentämistä niin EU:n kuin kansallisella ja alueellisellakin tasolla.

Parlamentti ehdottaa, että otetaan mahdollisimman pian käyttöön keskitetyn yhteyspisteen hallinnollinen järjestelmä, jossa kaikki asiakirjat voidaan esittää yhdelle hallintoelimelle.

Parlamentti ehdottaa myös, että perustetaan yksinkertaistettu tai nopeutettu järjestelmä toimilupien saamiseksi väliaikaisilla luvilla.

Lainsäädännön mukauttaminen vesiviljelyn tarpeisiin

Parlamentti korostaa, että ympäristöllisen kestävyyden on kuljettava käsi kädessä sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kanssa, ja kehottaa kiinnittämään asianmukaista huomiota vesiviljelyn nykyiseen ja potentiaaliseen osuuteen unionin elintarviketurvassa.

Lisäksi parlamentti korostaa, että EU:n lainsäädäntö olisi mukautettava paremmin vesiviljelyn olosuhteisiin, erityispiirteisiin ja tarpeisiin. Parlamentti myös painottaa, että ala olisi otettava tiiviimmin mukaan päätöksentekoon.

Parlamentti kehottaa komissiota tehostamaan vesiviljelytuotannon rajallista vaikutusta koti-maiseen kalan kysyntään sekä tekemään muutoksen siihen, että yli puolet unionin kalan kysynnästä tulee ulkomaisista tuotteista.

EU:n vesiviljelyn kilpailukyvyn parantaminen

Parlamentti vaatii, että tuoduilta vesiviljelytuotteilta edellytetään niiden täyttävän samat ympäristö-, elintarviketurvallisuus-, sosiaali-, työ- ja ihmisoikeusnormit kuin EU:n toimijoiden on täytettävä.

Lisäksi parlamentti pitää valitettavana, että tällä alalla toimintaedellytykset eivät edelleenkään ole yhdenmukaiset ja että vaaralliset kilpailun vääristymät muodostavat yhä vakavan ongelman EU:n toimijoille.

Kuluttajille suunnatun tiedottamisen parantaminen

Parlamentti pitää erittäin tärkeänä, että tuotemerkintää ja kuluttajille tiedottamista koskeva EU:n lainsäädäntö pannaan täysimääräisesti ja täydellisesti täytäntöön sekä kalamarkkinoilla että hotelli-, ravintola- ja ravitsemusalalla. Parlamentti pitää tätä tärkeänä kaikkien, sekä tuotujen että EU:ssa tuotettujen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden osalta.

Parlamentti myös kehottaa luomaan erityisen merkinnän EU:n kestävästä vesiviljelystä peräisin olevien tuotteiden tunnistamiseksi.

Myynninedistämiskampanjoiden ja viestinnän kehittäminen

Parlamentti toteaa, että olisi parannettava myynninedistämiskampanjoita ja tiedottamista EU:n laajuisesti vesiviljelyn ja kalan kulutuksen eduista.

Lisäksi parlamentti kehottaa komissiota edistämään tehokkaita ja pitkään vaikuttavia EU:n yleisiä kampanjoita, joiden avulla selostetaan EU:n vesiviljelytuotteiden kestävyyshyötyjä keskittyen niiden korkeaan laatuun, eläinten hyvinvointiin ja ympäristönormeihin verrattuna kolmansista maista tapahtuvaan tuontiin. Parlamentti myös korostaa tarvetta edistää ja rahoittaa alueellisia laatuohjelmia.

Parlamentti pyytää komissiota myöntämään asianmukaisen tuen kalojen ja muiden kalastus- ja vesiviljelyalojen edistämiseen EU:n menekinedistämisbudjetista. Tältä osin parlamentti katsoo, että on aloitettava 80 – 100 prosentin tukitasolla toimiva, yhtenäisten periaatteiden pohjalta perustettava ja kaikkia EU:n jäsenvaltioita koskeva markkinointikampanja, joka lisää EU:n vesi-viljelytuotteiden tunnistamista ja hyväksymistä.

Linkki:
Tavoitteena kestävä ja kilpailukykyinen eurooppalainen vesiviljelyala