Ukrainan sota vaikuttaa laajasti myös kaikkeen ruokatuotantoon ja huoltovarmuuteen. Maamme hallitus ryhtyikin jo etsimään keinoja maatalouden helpottamiseen. Niinpä ekologisille aloille ollaan poikkeuksellisesti sallimassa viljelykäyttö ja lehtitietojen mukaan suunnitteilla on jopa 300 miljoonan euron tukitoimet maatiloille.
Sodan vaikutukset näkyvät toki voimakkaina myös kalataloudessa, erityisesti kalan ja kalarehujen viennin tyrehtymisenä. Lisäksi energian kallistuminen, raaka-ainehintojen nousu sekä kuljetusalan vaikeudet aiheuttavat erittäin suuria kustannuspaineita kalankasvatukseen ja -jalostukseen.
Akuuttina ongelmana on vientiin tarkoitettujen kalanpoikasten tilanne. Poikasille on nyt löydettävä pikaisesti kasvatusmahdollisuudet kotimaassa. Tämä onnistuu helposti sallimalla ympäristöluvissa määriteltyjen kasvatusmäärien tilapäinen ylitys. Ratkaisu on saatava aikaiseksi lähiviikkojen aikana, jotta poikasia ei jouduta hävittämään. Se jos mikä olisi täydellistä hölmöläisten puuhaa.
Myös itämerirehun kriteerit on saatava nyt nopeasti vahvistettua. Asiaa on valmisteltu jo ainakin toistakymmentä vuotta. Yksi usein kuultu väite on, että kiintiöt ja vienti joka tapauksessa hoitavat Itämeren silakan ja kilohailin kalastuksen. Entäpä nyt kun vienti tyrehtyi? Itämerirehun käyttäminen kalankasvatuksessa on kiertotaloutta ja se on vihdoinkin tunnustettava myös luvituksessa.
Uusi maa- ja metsätalousministeri joutuu heti kovaan paikkaan. Maatalouden ongelmia ei saa väheksyä, mutta erityisesti kotimainen kalatalous tulee nyt ottaa mukaan ruokapolitiikan keskiöön.
Nykyaikainen kotimainen kalankasvatus on luonnon ehdoilla tapahtuvaa kestävää toimintaa. Ala on tehnyt hartiavoimin työtä kuormituksen pienentämiseksi ja myös onnistunut siinä.
Muualla maailmassa kalankasvatusta pidetään vihreänä alana ja kasvuvauhti on huimaa, jopa yli kaksi miljardia kiloa vuodessa. Kalanviljelyn kokonaismäärä maailmassa nouseekin tällä vuosikymmenellä jo yli sataan miljardiin kiloon.
Suomessa kasvua ei kuitenkaan ole saatu lukuisista ohjelmista ja visioista huolimatta aikaiseksi. Kalan kysynnän kasvu onkin katettu meillä tuontikalalla. Tämä on kansantaloudellisesti täysin kestämätöntä.
Kalanviljelijät ovat jo pitkään olleet valmiita tuotantomäärien kasvattamiseen ja kuluttajatkin haluavat lisää kotimaista kalaa. Myös päättäjien on jo viimeinkin herättävä ja näytettävä johtajuutta.
Kotimainen kala on osa ruokavarmuutta ja sille tulee antaa iso merkitys ruokakriisiä ratkottaessa. Kalankasvatusta ei voi enää sivuuttaa ja jättää muun ruokatuotannon varjoon.
Heikki Mäkinen, varatuomari, toimitusjohtaja
Superior Salmon Trout Finland / OriLaw Oy
Lue lisää:
– Luke: Ukrainan sota vaikuttaa jo merkittävästi kalatalouteen
– Suomen Kalankasvattajat: Kalanviljelijät valmiita vastaamaan ministerien vetoomuksiin
– Luke: Kalatuotteet ovat kestävä valinta ilmaston kannalta
