Ongelmalliset vesien tilaluokitukset

EU-tuomioistuimen Weser-tuomio (C-461/13) merkitsi vesien tilatavoitteiden tulemista oikeudellisesti sitoviksi ja tilan heikentämiskiellon kohdistumista jopa yksittäisiin laatutekijöihin. Tämä on kuitenkin vesiviljelyssä luvanhakijan kannalta useassa kohdin varsin ongelmallista.

Ensinnäkin, vesienhoitosuunnitelmilla ei alun perin lainsäädäntöä valmisteltaessa tarkoitettu olevan sitovia oikeusvaikutuksia. EU:n vesipuitedirektiiviä (2000/60/EY) kansallisesti täytäntöönpantaessa valmistellun vesienhoitolain (1299/2004) esitöissä on nimenomaisesti mainittu, että vesienhoitosuunnitelma ei vaikuttaisi suoraan luvan myöntämisedellytyksiin (HE 120/2004). Lisäksi esitöissä on todettu, että laista ei seuraisi suoria velvoitteita eikä suoria taloudellisia vaikutuksia toiminnan harjoittajille.

Oikeuskäytännön perusteella vesienhoitosuunnitelmat ovat siis saaneet merkittävää sitovuutta, jota niillä ei edes tarkoitettu olevan. Aiheellisesti voidaankin kysyä, täyttääkö nykyisen kaltainen lainsäädäntö edes perustuslaissa asetetut vaatimukset siitä, että velvollisuuksista tai ainakin niiden perusteista on aina säädettävä lailla (PeL 80§). Ainakaan luvanhakijan kannalta nykyisestä lainsäädännöstä seuraavat velvoitteet ja taloudelliset vaikutukset eivät ole ennakoitavissa.

Toiseksi, vesienhoitosuunnitelmissa olevat luokitukset ja niiden määritysperusteet eivät suinkaan ole yksiselitteisiä. Meriviljelyn luvituspilottien loppuraportissa (VN 38/2018) on listattu peräti yhdeksän tilaluokitukseen vaikuttavaa tekijää, joita voitiin pitää epävarmoina. Silti lupakäytännössä nämä epävarmat määritykset estävät tai rajoittavat perusteltujakin hankkeita.

Tilaluokitukseen sisältyy matemaattisten taustatietojen lisäksi aina myös arviointia. Lisäksi osa luokituksista on laskennallisten tietojen puuttuessa tehty puhtaasti arvioimalla. Luvanhakijan pitäisi silti mallinnuksella pystyä osoittamaan, että hankkeesta ei ole luokitukseen heikentävää vaikutusta. Arvioihin perustuvia luokituksia ei kuitenkaan ole objektiivisesti mahdollista mallintaa, koska jo lähtötiedotkin ovat puutteelliset eikä järjestelmä ole läpinäkyvä. Ongelmia aiheutuu myös siitä, että hankkeen vaikutusalue ei yleensä vastaa vesimuodostuman kokoa. Lisäksi virallista ja julkista tietoa kohdealueen muutosherkkyydestä ei ole edes olemassa. Ylipäätään luokituksesta ja mallinnuksesta ei ole olemassa riittävän tarkkoja ohjeistuksia.

Kolmanneksi, kalanviljelyn kuormitus on nykyisin häviävän pieni ja monet muut tekijät kuormittavat vesialueita moninkertaisesti. Meriviljelyn luvituspilottien loppuraportissa todettiin, että mallinnusten perusteella viljelyn kuormitus ei aiheuta merkittävää pitoisuuksien lisääntymistä edes lähialueilla ja että käytännössä muutoksia ei pystytä erottamaan taustapitoisuuden vaihteluista. Useimpien vesimuodostumien tila muuttuukin pääasiassa taustakuormituksen vaikutuksesta.

Luvituksessa kalanviljelyn laskennallinen kuormitus saa silti aivan liian suuren painoarvon. Edes kompensaatiolle ei ole katsottu voitavan antaa merkitystä, koska lainsäädäntöön ei ole saatu siitä säännöksiä. Tässäkin kohtaa lainsäädännön puutteellisuus kaatuu siis luvanhakijan vahingoksi. Itämerirehulla kalanviljelyn nettokuormitukseen voidaan kuitenkin vaikuttaa hyvin merkittävästi. Vaikka sillä ei haluttaisi nähdä riittävää paikallista vaikutusta, niin taustakuormituksen vähentämisessä sen merkitys on joka tapauksessa huomattava.

Meriviljelyn luvituspilottien loppuraportissa rannikoiltamme löytyi runsaasti vesialueita, jonne vesiviljelyä voidaan lisätä vaarantamatta vesimuodostumien hyvää tilaa. Tunnistetuille alueille mahtuisi helposti jopa vesiviljelystrategiassa (VN 4.12.2014) tavoiteltu kalanviljelyn kasvu, jolloin Suomen nykyinen kasvatusmäärä saataisiin kaksinkertaistettua. Tämä on mahdollista saavuttaa lupakäytännön muutoksella nopeastikin. Mikäli siihen ei löydy tahtoa, on epäselvään lupakriteeristöön saatava pikaisesti muutos lainsäädäntöteitse.

Heikki Mäkinen, toimitusjohtaja
Superior Salmon Trout Finland Oy

Linkkejä:
Oikeustapauskommentti ratkaisusta KHO 2019:166 (Edilex)
Pintavesien tilaluokitukset ja hankkeiden vaikutusarvioinnit (Gaia Consulting)