Vesiviljelystrategia 2022 hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 4.12.2014. Strategian tavoitteena on nostaa Manner-Suomen vesiviljelyn määrä vuoteen 2022 mennessä vähintään 20 miljoonaan kiloon vuodessa.
Nyt kun strategian hyväksymisestä on kulunut jo kuusi vuotta ja toteutusaikakin on lähestymässä loppuaan, on hyvä arvioida tähän mennessä tapahtunutta kehitystä Luken julkaisemien tilastojen valossa.
Vesiviljelystrategiaa valmisteltaessa oli tiedossa vuoden 2013 Manner-Suomen ruokakalantuotannon kokonaismäärä 7,5 miljoonaa kiloa. Koko Suomen kasvatusmäärästä osuus oli 55 %. Tavoitteeksi asetettu 20 miljoonaa kiloa merkitsi lähes lähtötason kolminkertaistamista.
Vuonna 2019 Manner-Suomen ruokakalantuotannon kokonaismäärä oli kuitenkin vain noin 7,9 miljoonaa kiloa. Koko Suomen kasvatusmäärästä osuus oli vähän alle 52 %.
Tähän mennessä Manner-Suomen ruokakalatuotanto on vesiviljelystrategian valmisteluajoista noussut vain häviävän vähän. Juhlavaan tavoitteeseen verrattuna voidaankin sanoa, että kasvu on ollut olematonta. Osuus koko Suomen kasvatuksesta on jopa laskenut.
On täysin mahdotonta uskoa, että strategian jäljellä olevana toteutusaikanakaan päästäisiin edes lähelle tavoitetta. Kun kuusi vuotta on junnattu lähes paikoillaan, ei jäljellä olevassa kahdessa vuodessa mitenkään kyetä saavuttamaan tavoiteltua kasvua.
Visiona vesiviljelystrategiassa oli, että Suomessa on kilpailukykyinen ja kannustava toimintaympäristö kestävän vesiviljelyelinkeinon sekä siihen liittyvien toimialojen kasvulle ja kehitykselle. Alan kehittämisen keskeiseksi lähtökohdaksi strategiassa tunnistettiin elinkeino- ja ympäristöpolitiikan yhteensovittaminen.
Strategiassa todettiin sen toteuttamisen ensisijaiseksi riskiksi, että hallinto ei toimillaan pysty muodostamaan toimialalle kilpailukykyistä toimintaympäristöä eikä ala lähde kasvuun. Ainakin tähän mennessä on käynyt juuri näin. Elinkeinopolitiikka kun on vesiviljelyalalla yhä edelleen lapsipuolen asemassa ympäristöpolitiikkaan nähden.
Nykyhallitus valmistelee parhaillaan kotimaisen kalan edistämisohjelmaa. Sen tavoitteena on tuplata kotimaisen kalan kulutus vuoteen 2027 mennessä. Tämän vision yhtenä osana on Suomen koko nykyisen vesiviljelytuotannon kolminkertaistaminen 50 miljoonaan kiloon vuodessa.
Suomessa osataan kyllä tehdä visioita, mutta niiden käytännön toteutus ontuu. Kun edellisen kuuden vuoden aikana ei vesiviljelyssä ole saatu konkreettista kasvua aikaiseksi juuri lainkaan, on vaikeaa uskoa että tulevan seitsemän vuoden aikana päästäisiin vielä aiempaa tavoitettakin merkittävästi kovempaan kasvuun.
Vesiviljelystrategian vision toteutuminen olisi vaatinut keskimäärin reilun 1,5 miljoonan kilon vuotuista kasvua Manner-Suomen kalankasvatusmäärässä. Kotimaisen kalan edistämisohjelman visio edellyttäisi tulevan seitsemän vuoden aikana keskimäärin 5 miljoonan vuotuista kasvua koko Suomen vesiviljelymäärään.
Edellytyksiä visioiden toteutumiseen kyllä olisi, sillä kalan kulutus ja kysyntä kasvaa Suomessakin koko ajan. Kalankasvattajilla olisi haluja investoimiseen ja kuluttajatkin haluavat syödä enemmän kotimaista kalaa.
Useammallakaan lukukerralla ei silti uudestakaan visiosta löydä käytännön työkaluja suurten tavoitteiden saavuttamiseen. Se vaatisi elinkeinopolitiikan nostamista ympäristöpolitiikan rinnalle ja lupakriteereiden merkittävää uudistamista sekä ennen kaikkea lupaviranomaisten asennemuutosta.
Heikki Mäkinen, toimitusjohtaja
Superior Salmon Trout Finland Oy
