Ympäristöjärjestö WWF on jo vuonna 2014 hyväksynyt kotimaisen kirjolohen suositeltavien kalojen listalleen. Suomalainen kirjolohi onkin erittäin hyvä valinta kalatiskillä, sillä sen ympäristövaikutuksia on onnistuttu vähentämään tuntuvasti.

Kuten WWF toteaa, Suomessa kirjolohen kasvatus eroaa muualla Pohjois-Euroopassa tapahtuvasta kasvatuksesta erityisesti tiukan ympäristölainsäädännön ja -lupajärjestelmän vuoksi. WWF perusteli kirjolohelle myönnettyä kuluttamisen vihreää valoa myös vastuullisuudella, sillä kirjolohesta ei arvioida aiheutuvan tauteja tai merkittävää ekologista riskiä luonnonkaloille.

Kalanviljelyn kuormitusta on Suomessa leikattu 1990 -luvulta jo noin 70 %. Ala on tehnyt hartiavoimin työtä ruokintatekniikoiden ja rehun koostumuksen parantamiseksi.

Nykyisin kuormitus on enää alle yhden prosentin luokkaa kokonaisrasituksesta. Kalankasvatusala onkin ainoana Itämereen vaikuttavana toimialana onnistunut saavuttamaan vesiensuojelun tavoiteohjelman asettamat päästötavoitteet.

Itämerirehulla eli Itämeren silakasta ja kilohailista valmistettavalla kalanrehulla voidaan poistaa Itämerestä jopa enemmän ravinteita kuin kalanviljely tuottaa.

Kasvatusyksiköt ovat myös Suomessa varsin pieniä. Esimerkiksi Norjassa kasvatusyksiköt ovat keskimäärin reilusti yli kymmenkertaisia.

Norjalainen kasvatettu lohi on arvioitu WWF:ssä keltaisella mm. ympäristökuormituksen ja kalatautiriskin takia. Kalaoppaassa norjalainen lohi kuuluukin vain harkiten ostettaviin kaloihin.

WWF hyväksyi vuonna 2016 myös kotimaisen kasvatetun siian vihreälle listalleen. Valinnan yhteydessä WWF Suomen pääsihteeri totesi suomalaisen kirjolohen ja siian olevan maailman-laajuisesti harvoja verkkoaltaissa kasvatettuja kaloja, jotka yltävät WWF:n Kalaoppaan vihreälle listalle. Suomea voidaankin siis hyvällä syyllä pitää vastuullisen kalankasvatuksen edelläkävijänä.

Heikki Mäkinen, toimitusjohtaja
Superior Salmon Trout Finland Oy

Linkkejä:
– WWF:n kalaopas/ kirjolohi
– WWF:n tiedote/ siika